maanantai 15. tammikuuta 2018

Kuuraiset aamut

Pieni pakkanen yhdistettynä vapaisiin aamuihin saattaa saada pientä hulluutta aikaiseksi. Kaunis ympäröivä luonto kietoo pikkurillinsä ympärille. Hiukan sama ilmiö saattaa tulla sienimetsässä kun niitä sieniä alkaa nähdä. Mä kerään vielä vähän, sitten vielä vähän ja sitten vielä vähän lisää. Kunnes huomaa että on huutava nälkä ja sitä sienirisottoa olisi ollutkin parempi olla mieluiten jo eilen. Niinhän tässäkin kävi. Lähdin siis aamulla ruokakauppaan, kamera kassissa, ihan pikaisesti vain. Ajatuksena kuvata hiukan radan vartta kun oli niin kauniin värinen taivas. Kauniin väristen pilvien takaa alkoi pilkottamaan vielä kauniimpi aurinko joka suorastaan sattui silmiin. Niinpä siitä radan varrelta ajauduin huomaamatta lempipaikkaani Pumppulahteen ja yht´äkkiä huomasinkin jo olevani kirkon kupeessa. Ja siinä samassa mä olin taas niin I♥KARIS moodissa että. Se pikainen kaupassa käynti kamera kassissa kesti noin puolitoista tuntia. Sinä aikana kerkesi huonoissa varusteissa varpaat ja sormet paleltumaan oikein huolella, koska ihan nopeasti mä vaan pikkuisen radan vartta kuvaan. Mutta oli se ihanaa ja palelemisesta huolimatta ei olisi oikein malttanut kotiinkaan lähteä. Kirpakka aamu toi väriä poskiin ja kirkasti kivasti mielen. 
Reilun viikon päästä suunnataan orkesterimatkalle Kemiin ja Rovanimelle jossa lunta on jo ruhtinaallisesti meidän kahteen milliin verrattuna. Mutta tämäkin määrä valkoista tekee mut suunattoman onnelliseksi.







Aurinkoista alkanutta viikkoa sinulle.
Heidi

lauantai 13. tammikuuta 2018

Sunnuntaiaamut

Sunnuntaiaamut voisi alkaa aina brunssilla. Paljon kahvia, pikkuisen kuohuvaa, tuoremehua, hedelmiä, vohveleita, suklaata, tuoretta leipää, paistettuja kananmunia ja vielä vähän lisää kahvia. Viime viikonloppuna vietettiin Mister M:n syntymäpäiviä ihan perheen kesken, aamusta asti hiukset sekaisin ja pyjamat päällä rötväilen pitkälle päivään. Uskomatonta kyllä aurinko näyttäytyi ja onkin loppiaisesta loistanut oikealla paikallaan lähes joka päivä. Ihanaa terapiaa tällaiselle valoa kaipaavalle kesän lapselle. Leppoisan aamun takaa pienet esivalmistelut. Hedelmät leikattiin valmiiksi kelmun alle ja siirettiin kylmään odottamaan aamua. Focaccia taikina tehtiin myös illalla valmiiksi Leila Lindholmin reseptillä. Kun taikinaa kohotettiin yö yli niin hiivaa riitti murto-osa reseptin määrästä. Myös suolaa lisättiin  taikinaan maltillisemmin, reseptin määrä tuntui todella paljolta. Vohvelitaikina tehtiin myös illalla valmiiksi jääkaappiin odottelemaan aamua.  Aamuksi jäikin näin enää paistohommat, kattaus ja kahvin keitto. Rentoon aamuun kuuluu myös rento kattaus. Samaan pöytään mahtuun niin Iittalat, Arabiat, Ikeat, kirppislöydöt, uudet ja vahat, ehkä myöskin ne rakkaimat astiat ja asiat.  Huomenna aamulla ei odota pitkä brunssi, mutta kuitenkin kiiretön aamu vaikka työpäivä sattuukin olemaan. Oikein hyvin kerkiää juomaan vaikka puoli pannullista kahvia, ei ollenkaan huono. 

Ihanaa sunnuntaiaamua sinulle, siellä se kolkuttee jo ihan nurkan takana.
Heidi

torstai 4. tammikuuta 2018

Hämärän hyssyä

Hämärääkin hämärät terveiset täältä Raaseporista. Olenko hiukan kateellisena katsellut blogeissa ja instassa pyöriviä lumikuvia. Kyllä olen. Olen nimittäin todella väsynyt tähän märkään harmauteen. Kun tähän hätään tänne ei saa tilattua kevättä, kesästä puhumattakaan niin oikea talvi lumineenkin kelpaisi oikein hyvin. Sama "tauti" vaivaa kuitenkin joka vuosi tähän aikaan. Kaipaan aurinkoa ja aurinkoon, lämmintä hiekkaa ja lämpöä, kukkia, nurmikkoa, lintujen laulua ja VALOA. Niitä saa toki vielä hetken odotella. Siihen asti poltetaan puita takassa, pidetään villasukkia ja -paitoja. Poltetaan satoja tuikkuja ja kynttilöitä. Onneksi on joulun jälkeenkin vielä kynttilävarastot täynnä ja päivä päivältä mennään valoa kohti. 



Ursula selvisi hienosti joulusta, samoin kuusi. Mutta kovalla koetuksella oli sekä kuusi että kissa. Palloja on kerätty paljon ja kaikkea ei tarvinnut edes siirtää takaisin säilöön. Ensi vuonna käy siis kuusen koristeleminen nopeammin kuin tänä vuonna. Suureksi voitoksi voisi ehkä kuitenkin laskea sen, että kuusi pysyi pystyssä koko joulun. Joulun pyhät meni kaiken kaikkiaan nopeasti läheisten ja rakkaiden kanssa rennoissa merkeissä. Arki rullaa jo osittain ja sekin tuntuu hyvältä. Juhlakaan ei tuntuisi juhlalta ilman arkea. 
Lupauksia alkaneeseen vuoteen ei tullut annettua niin kuin ei aikaisempinakaan vuosina. Ehkä kuitenkin voisi koittaa olla entistä enemmän läsnä, elää tässä hetkessä. Olla avoin elämälle ja sen tuomille mahdollisuuksille. 


Iloa ja onnea sinulle alkaneeseen vuoteen.
Heidi


tiistai 19. joulukuuta 2017

No dancing - Except on tables


Kyllä tässä voisi jo muutaman tanssiaskeleen ottaakin ja vaikka ihan sukkasillaan lattialla. Vapaita odotellessa ja jouluruuhkia vältellessä. Ulkonakin on niin pimeää, että pienet pölypallot ei kauheasti säikyttele. Tänään ajattelin ulkoistaa pipareiden leipomisen lapsille ja lasten kavereille. Nuorimmainen tarvitsee ehkä hiukan apua rocky roadeja tehdessä vaikka taitavaksi jauhopeukaloksi onkin jo kehittynyt. Ehkä äidin rooli painottuukin tänään enemmän herkkujen vahtimiseen, etteivät katoa kaikki parempiin suihin ennenkuin päätyvät kattilan kautta vuokaan. 
Eucalyptuksen oksia löytyy monestakin maljakosta ympäri kotia. Jostain kummallisesta syystä juuri ne saa olla Ursulalta rauhassa. Kaikki muut kasvit alkaakin näyttää siltä kuin olisivat käyneet oksasilppurissa pariinkin otteeseen. Uutena hyökkäyksen kohteena on viime viikolla sisään nostettu oliivipuu jonka tikkumaista runkoa koitetaan vimmaisesti kiivetä ylös. Lattialla olevasta lehtimäärästä siinä on myös pari kertaa onnistuttu oikein mallikkaasti. Kovin on elämä erilaista energiaa pursuavan puolivuotiaan neidin kuin arvokkaan ja hillitysti käyttäytyvän kissarouvan kanssa.
Ei ole paljon tylsiä hetkiä puoleen vuoteen mahtunut. 
Instan puolella totesinkin että tähtiä on vähän siellä ja täällä, mustia ja valkoisia.
Ne tuo helpolla tavalla tunnelmaa valoilla ja ilman. Muuten jatketaankin samaan tuttuun tahtiin, kynttilöitä polttelemalla ja valoja himmentämällä. Ehkä lisäillään vielä muutama tähtikin jos sellaisia vielä jostain kaapin perukoilta löytyy.
Nyt kutsuukin jo ruokahuolto, kaulimien sekä kaikkien suosikkimuottien etsiminen ennen illan kotoiluja.

Rauhallisia joulunaluspäiviä sinulle.
Heidi

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Pullakuusi

Päivällä töistä lähtiessä käväisin Kantissa ja siellä totesin, että ostaisin jouluksi jotain käytännöllistä punaista kun sitä väriä ei vallan hulvattomasti tule kotona viljeltyä. Sieltähän löytyikin ihania pellava pyyhkeitä joissa oli hieman punaista. Noinkohan siihen kauniiseen pyyhkeeseen raaskii käsiä pyyhkiä, mutta voihan sen laittaa sitten vaikka pullavadin alle kaunistamaan kattausta. Tämän vadin alle se ei vielä kerennyt koska näistä pullakuusista on vierähtänyt tovi jos toinenkin.
Aika käytännöllisiksi koristeiksi lasken kyllä nämä pullakuusetkin. Kauniita katsella ja eivät turhaan täytä kaappeja joulun jälkeen. Ja kunnon kahvin kanssa pulla on aina oikein, niin jouluna kuin juhannuksena. Jouluisen makumaailman pullaan saat lisäämällä sokerin,kanelin ja voin lisäksi vaikka piparkakkumaustetta tai pieneksi pilkottua taatelia ja suklaarouhetta.  Tai vaikka karpaloita ja valkosuklaata. 
Täältä löydät hyvän ja toimivaksi todetun pullaohjeen hyvine neuvoineen. Kun taikina on valmis kauli se levyksi ja levitä väliin ainakin voi, sokeri ja kaneli. Taita levy kahtia ja leikkaa nauhoiksi. Kieputa nauhat kierteelle kääntämällä nauhaa toisesta päästä vastapäivään ja toisesta myötäpäivään. Kieritä lopuksi pullan muotoon. Jos haluat tehdä pullakuusen niin tee kolme erinkokoista pullaa. Pullakuusen voit koota esimerkiksi grillitikun avulla. Laita suurin pulla alimmaiseksi, keskikokoinen keskelle ja pienin latvaksi. Leikkaa paperista pieniä tähtiä ja liimaa kaksi tähteä vastakkain niin saat vielä suloisen tähden pullakuusen latvaan. Valkoisen lumen saat sekoittamalla vettä ja tomusokerista sopivan notkea tahnaa ja valuttamalla sitä kuusen päälle. Lisäksi päälle voi vielä siivilöidä tomusokeria lumisen tunnelman lisäämiseksi.

Kaunista toisen adventin iltaa sinulle.
Heidi

perjantai 8. joulukuuta 2017

Viikonloppua kohti

muutamin koti- ja kissakuvin. Loppuvuosi on kohti kulkemista, kuljetaan adventista toiseen, viikonlopusta toiseen, joulukalenterin päivästa toiseen, joulukaupasta toiseen ja yhtäkkiä ollaan aatossa ja joulukuusi loistaa kaikissa valoissa ja koristeissa. Suurena kysymysmerkkinä tänä vuonna on kuusen pystyssä pysyminen ja kaunein valojen loiste voi jäädä hyvinkin lyhyt aikaiseksi. Ursula on kuin onkin  osoittautunut varsin aktiiviseksi ja tarmokkaaksi neidiksi.
 Onneksi kotona voi kaikesta kiireestä huolimatta rauhoittua ja joulun aion ottaa vastaan kaikessa rauhassa hoitamalla vain kaikkein pakollisimmat kuviot. Koristellaan koti kukkasin sekä kynttilöin, vedetään pari kertaa syvään henkeä, lasketaan hartioita viisi senttiä alaspäin ja varotaan suoraa vahvaa valoa joka saattaisi paljastaa jossain pölyä. Suosittelen kirkkaampien valojen sytyttämistä vasta tammikuun puolella :)
Joulun aikaan tullaan ottamaan enemmänkin oppia Ursulasta ja nautitaan kunnon kissapäivistä tilaisuuden tullen, hyvää ruokaa unohtamatta. Ja sen jälkeen taas lötkötellään, silitellään tätä ihanaa (lue pikkuisen hullua) neitiä ja kuunnellaan pehmeää kehräystä. Joulun tempo tulee olemaan hyvin pehmeä ja Tony Bennettmäinen. I 

Rentouttavaa viikonlopun alkua sinulle.
Heidi

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Onnea itsenäinen Suomi!

Paljon onnea itsenäiselle Suomelle ja paljon onnea meille itsenäisille, itsenäisyyttä ja rauhaa arvostaville suomalaisille ja suomessa asuville!
 Omaan historiaan on kuulunut sodan kauhut nähneitä ihmisiä jotka ovat vieneet monet surulliset tarinat hiljaa mukanaan hautaan. Pappa kirosi ryssät, kaipasi ja muisteli rintamalla kaatuneita ystäviä parin vodkaspraitin ja korttipelin lomassa. Muuten oltiin tiukasti hiljaa. Ja se suuri hiljaisuus on ollut valtava taakka kantaa, raskaampi mitä kukaan meistä sotaa kokematon voisi ehkä kuvitellakkaan. Silti näillä läheisillä ihmisillä on ollut suuri kyky rakastaa lähimmäisiään, ystäviään, isänmaataan ja rauhaa. Sotaa ei ole tarpeen jatkuvasti muistella, eikä siitä ole tarpeen jatkuvasti muistuttaa, eikä sitä tarpeen varsinkaan ihannoida. Niin kornilta kuin se kuulostaakin, niin perteisin miss maailma lausahduksin  toivon maailmaan rauhaa ja hyvää tahtoa. Elikkä ihan vaan hyvän elämän  perustarpeita meille jokaiselle.



Tänään olen muistellut pappaa, sytytellyt kynttilöitä, nauttinut eilen tupsahtaneesta  talvimaisemasta, siististä kodista, parista lasillisesta kuplivaa,  pikkuhiljaa hiipivästä joulusta ja siitä rauhasta, sisäisestä ja ulkoisesta. 

Sain eilen ihania kukkia ja muutaman kauniin joulukoristeen jotka jo ripustelin esille muistoksi mukavasta päivästä. Nyt alan pikkuhiljaa hilautumaan sohvan lempeään syleilyyn ja seuraamaan linnanjuhlia ja ehkä saan pukuraatilaisia mukaan seuraamaan kättelyä. 

Ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa sinulle.
Heidi

perjantai 10. marraskuuta 2017

Perjantaikuulumisia


Ja loppukesän, alkusyksyn, loppusyksyn ja ihan vähän alkutalvenkin, ehkä myös hieman remonttikuulumisia. No ei laisinkaan! Mutta tuntuupa käsittämättömältä että olen kirjoitellut tänne viimeksi heinäkuussa. Tämähän on ollut aina se oma pieni hetki ja henkireikä. Hetkittäin olen kaivannut blogin pariin, mutta samassa hetkessä ollaankin pitämässä kahviota siellä ja täällä. Sovitellaan kalentereita, aikatauluja ja arkea. Myydään pipareita ja pesuaineita. Kuskataan, kannustetaan, poksutellaan poppareita posket punaisina, kerrataan kertolaskuja ja pestään Mount Everestin kokoisia pyykkikasoja jotka ei lopu koskaan. Yhtenä päivänä vain huomaat peseväsi samaa koneellista jo neljättä kertaa (ja siitä ensimmäisestä pesukerrasta on mennyt jo useampi päivä). Siinäpä sitä tulee mieleen että mitä v****a ja eipä ihme ettei kasat pienene. Onko ihan totta, että näitä vuosia tulee ikävä? Tietysti tulee, kaiken kiireen keskelle on elämään on tupsahtanut paljon ihania ihmisiä. 


Elokuun alku toi meille ihanan Ursulan joka onkin jo topakka tapaus. Kova seuraneiti ja kaikessa mukana. Tämä pikkuisen kaheli karvapallo on nostattanut hymyn huulille jokaisena täällä olo päivänään. Hiukan on ollut totuttelemista tähän aktiiviseen "vauva-arkeen". Seitsemäntoista vuotiaan kanssa arki oli kohtuullisen paljon verkkaisempaa. Kun Carmenin motto oli. "Älä häiritse kauneusuniani" niin Ursulan motto on: "Mikään ei tule olemaan minulta turvassa (seuraavaan viiteen vuoteen)" 

Remontti etenee tasaiseen tahtiin, eli hitaasti jos ei jopa erittäin hitaasti. Vaikein on jäljellä, se pieni puserrus, että ruuvinkannat olisi kitattuna ja listat maalattuna. Sen jälkeen kamat paikalleen ja se olisi siinä. Hitain remppa evö meidän historiassa. Hirveästi on tullut 
sen sijaan tehtyä ajatustyötä, vetkuteltua päätöksiä ja sehän se vasta työstä käy. Ei se varsinaisen työn teko niin rankkaa olekaan. Onneksi nyt on olemassa valmistumiselle takaraja ja se on 5.12 klo 8.30. Sen jälkeen ravistellaan hetkeksi remppapölyt vaatteista pölyt pois :)Jos ei nyt ihan jouluksi uuteen kotiin päästä niin ainakin uuteen makuuhuoneeseen. Iso peukku sille!

Sinulle, joka vielä tänne tiesi löysit niin oikein rentouttavaa ja ihanaa viikon loppua!
Heidi

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Hanko - Kerran kesässä

Eilen oli täydellinen kesäpäivä. Kerran kesässä vietämme päivän Hangossa samalla porukalla. Pieni perinne josta pidän niin mielelläni kiinni. Parista aikaisemmasta vuodesta poiketen eilen ei tarvinnut pukeutua kevyttoppatakkiin taretakseen. Shortsit ja t-paita, sininen taivas ja sininen meri. Kylläpä oli ihanaa. Hangossa on tällä hetkellä sesonki parhaimmillaan ja aurinkoinen päivä oli herättänyt kaikki kynnelle kykenevät liikkeelle. 
Polkupyöriä oli paljon ja joka puolella. Sillä onkin kätevää liikkua Hangossa rannalta toiselle. Itse kiipeiltiin kallioiden kautta mikä on lastenkin mielestä hauskaa. Oli kyllä välillä jännät paikat omastakin mielestä.
Tässä karusellissa lapsilla hujahti reilu tunti hyppien ja naruissa roikkuen. Tänään onkin kädet olleet enemmän ja vähemmän kipeinä. 
Suppailijoita oli paljon lautoineen liikkeellä. Rannalta sai vuokrata laudan mielestäni kohtuulliseen hintaan, 1h/20€ ja 2h/30€. Tosin en tiedä mikä näissä on yleinen hintataso ja katsoinko ylipäätään oikein. Saa korjata jos olen väärässä.
Kyllä se vadelmavene kannattaa pakata tänä kesänä toistamiseen ja suunnata katseensa aurinkoiseen Hankoon. Tunnin matka ja on niin lomalla.

Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle.
Heidi

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails